Jo tuli tupahan Tanssi;
Käen kääkähän sivalti,
Jalan polki kynnyksehen.
Kiukoa kivinen liikku,
Patsas patvinen järähti, 85
Silta soitti sorsanluinen,
Laki kultanen kulisi,
Tansin tullessa tupahan,
Ilolinnun astuessa.
"Täytyykö tätä tupoa, 90
Lainataanko lattiata,
Tanssia tasasten miesten,
Miesten nuorten notkustella? —
Kun ei täytyne tupoa,
Lainattane lattiata; 95
Talun Tanssini pihalle,
Sitte tansin tanhualla,
Keikun keskellä pihoa,
Joss' ei pää lakehen koske,
Otsa ei ortehen kolata, 100
Jalat sillan liitoksehen."
"Täytyypä tätä tupoa,
Lainataanpa lattiata,
Tanssia tasasten miesten,
Nuorten miesten notkustella." 105
"Suuri kiitos, kost' Jumala!
Kenpä tanssihin tulevi,
Sille poika syntyöhön,
Niin on viisas kun isonen,
Läpikäymähän keräjät, 110
Jutut julki jaksamahan;
Ken ei tulle tanssihini,
Sille tyttö syntyöhön,
Niin on laiska kun emonen,
Alla aian maattavaksi, 115
Lepikköön levättäväksi."
Jälkimaine. Tätä runoa lauletaan niin Wenäjän puolella, kun Suomenki Karjalassa. Toisintoja. v. 5. W. väljiltä v. v. 18. U. l. liepehiltä. v. 22. Suju sillat Suomen linnan. S. suilla S. l. v. 25, Heposet veti hiessä. v. 28. Mierokasta t. v. 61, 62. Wanhat miehet vanttujansa, Pojat polvensa kohotti, Siniset sukat jalassa, Heinänpäiset sukkarihmat. v. 71. Emännältä sen sivusta. — Rotima (v. 1) s.o. tekemä, synnyttämä; patvinen (v. 34), visanen.
Huoliruno.
Huoliruno elaissään kunniallisen ja toimellisen talon isännän, Mathias Remeksen Kiuruvedeltä, autuaallisesta täältäerosta, v. 1765. Wainajan veljeltä, Paavali-Remekseltä kokoonpantu.
[Tästä runosta luetaan muutamia paikkoja tutkintolaitteessa: Dissert. de Poësi Fennica H.G. Porthaanilta, emmekä tiedä, jos lienee vaikka kokonansaki ennen präntätty. Meidän on pitänyt seurata Kieruvedeltä saatua kehnoa kirjotusta, jonka kaikista paikoista oli vaikia selväkään saada.]
Sanomatt' en saata olla,
Enkä pääse puhumatta,
Waikka suru suun avapi,
Huoli virren valmistapi.
Kuitenkan en kuikuttele, 5
Lasken laulua vähäsen,
Wirren virsin veikolleni,
Laitan laulun vainajalle.