Kuinka taisit kylmetä, kun lämmin olit ennen,
Halkiöisin juoksentelit, aina tulit tänne? —
Mihin on nyt kulta raukka rakkautesi mennyt? —
Rakkaus on rauennut ja suru siaan jäänyt.
Syämesi rakkauesta palo mennä vuonna,
Nyt on rakkaus rauennut, vai lie tielle puonna.
Ele sinä kulta raukka minua nyt hyljää,
Minä olen kätkenyt sun syämeni syrjään.
Pirko.
Emmä sure viikon varaa, enkä kultani eroo,
Wiel' on tässä tyttäressä toisellenki veroo.
Tämän kylän pojat ompi aivan huonoa sorttii,
Hattu päässä kallellaan, suu kun läävän portti.
Pojat syövät sokuria, eikä maksa hintaa,
Wiimeisellä tuomiolla tulee vastarinta.
Huonon pojan lienenki mä kullakseni saanut,
Ei ole vielä yhtään yötä vieressäni maannut.
Kivenviika viserti ja käki kuusessa kukku,
Muien kullat kulki aina, minun kultani nukku.
Empä sure viikon varaa, enkä kultani eroo,
Naurusuulla katselen jos menis vaikka Wiroon.