Liikunnosta ja levosta; Tammik. — Mielen liikunnosta; Ilosta ja
huvituksista; Helmik. — Paloviinasta, Naimarunon jälkim. Maalisk. —
Myrsky; Toukok. — Lähde; Kesäk. — Lasten vioista ja taudeista; Kesä- ja
Heinäk. — Yhteislä neuoja sairasten korjuusta ja holhomisesta; Ilmasta
terveyttä suhten; Heinäk. — Pilvistä; Usvasta; Auteresta; Sateesta;
Lumesta; Rakeista; Kasteesta ja Härmästä; Ukkosesta; Mielen muutos;
Elok. — Revontulesta; Tulipalloista; Tähtilennoista; Wesikaaresta;
Auringon ja kuun kehistä (eli sapeista); Syyskuulta.
W. 1839.
Laskuopista; Maalis-, Huhti- ja Toukokuulta. — Indialaisten kuolojuhla;
Syyskuulta.
W. 1840.
Uusia virsiä, kirkossa ja kotona veisattavia (tutkinto); Pilvien suuruudesta; Maan viljelijöille. Sateen paljoudesta; Liikkuvista pyhistä; Tammik. — Muuan sana Mehiläiselle; Helmi- ja Maalisk. — Kärsiväisyys; Wakuus; Arabian sanalaskuja; Ihmisen ikä; Muutama sana soiden viljelijöille; Toukok. — Humalikoista; Kesäkuulta.
Ilman näitä näin eritellen mainituita aineita on joka toinen arkki Mehiläisestä historia-lukua, nimittäin: vuosikerroissa 1836 ja 1837 yhteistä ihmissukukunnan historiata alkuajoista ruveten ja 400 vuotta lähelle Wapahtajan syntymätä ulottuen; vuosikerrassa 1839 Suomen historiata, alkuajoista näihin nykysiin asti; ja 1840 Wenäjän historiata alkuajoista 1500-vuosilukuun Kr.s.j.
Humalikoista.
Humalikko on parempi keväillä, kun syksyllä istuttaa. Maa lannoitetaan ja löyhistetään kyynärän syvälle. Kiviseka maa on soveliaisin. Istukkaiksi valitaan yksivuotiset, isot, valkiat juuret, korttelin pituiset, kolmella eli neljällä silmukalla. Wanhemmat ja mustemmat juuret eivät kelpaa ja pahentuneet paikat niistä muuten kelpaavistaki istukasjuurista pitää ennen istuttamista pois leikattaman. Sitte pidetään taimet ruohoista puhtaana ja havotetaan. Joka toinen vuosi lannoitetaan sitä siansonnalla, havot otetaan pois lannoitusajaksi ja pannaan sitte jälle paikallensa. Joka seitsemännellä vuodella istutettakoon humalikko uuteen soveliaasen paikkaan.
Tynnyrin alasta maata humalikkona saadaan hyvinä vuosina 70 leiviskää kuivia humaloita. Istukasjuuria saadaan köynnöksestä (humalavarresta), jos taivutetaan maahan ja peitetään mullalla, paitsi latva, joka jätetään kasvamaan. Semmoisesta köynnöksestä uloskasvaa usiampia istukasjuuria.
Lehdet ja liikanaiset hyötövesat pitää sitä myöten kun ilmautuvat alapuolelta köynnöstä pois nykittämän, josta humala kasvaa paremmin. Nuoret köynnökset sidotaan oljilla seipäisiin.