Uutta humalikkoa laittaissa jaetaan maa esinnä pienihin neliskulma aloihin, puolenkolmatta kyynärää jokainen kesketse. Jokaisen neliskulman keskelle pistetään seiväs ja 7 eli 8 istukasta pannaan ympäritse, noin korttelin verran seipäästä ulos, 5 tuumaa syvältä maan sisään ja itusilmukat ylöspäin. Joka syksy pitää istukaspesille uutta lantaa laitettaman, joka muokataan sisään maahan ja joka kevä luodaan talvinen multa juurilta, koska myös liikanaiset hyödökset poisotetaan, ja sia täytetään uudella mullalla. Humalikko taitaan myös leikkauksiin jakaa, joka leikkaus 2 kyynärän levyinen. Seipäät pannaan keskelle ja istukkaat laitoihin, päät seivästä käsin, vinoon.
Kun lehdet alkavat kellistyä ja humalatappo näkyä entistään harvemmalta, sillon on aika ruveta pätkimään humaloita. Pätkintä toimitetaan kuivassa ilmassa ulkona taikka haasioitaan (routotaan) humalaköynnökset, kun herneet, vaan katoksen alle ja kuivalla säällä. Sitte taitaan välitöiksi koska tahansa humalat pätkiä.
Kymmenen vuoden sisässä antaa humala tavallisesti 3 hyvää vuotta, 3 kehnoa ja 4 keskikertaista.
Köynnöksistä taitaan hampun tavalla liotettuna ja laitettuna saada hyvää ja lujaa kangasta. Waan ne ei syksyssä kerkiä liota, jonka tähden pitää kedolle talven alle jättää.
* * * * *
Usiammista syistä, ja erinomattain sen tähden, ettei ole saanut tarpeeksi lukijoita eli muita ostajia, tulee Mehiläinen tällä kuun-osalla lopettamaan työnsä ja toimensa. Sen, joka paheksu tätä kesken lopettamista, soisimma itsensä rupeevan jotain sanomalehtiä toimittamaan, ja ilman omaa työtä, huolta ja vaivaansa vielä päälliseksi saaman omista varoistansa maksaa 300 ruplaa vuodelta, jota ottajain kautta ei saada palkituksi. Niin on se tänä vuonna Mehiläisen kanssa ollut. — Ne, jotka ovat pyytäneet tämän vuoden Mehiläistä ja edeltä maksaneet koko vuosikerrasta, saavat tulevana syksynä eli talvena loppupuolen Wenäjän historiasta palkinnoksi, joka heille tulee postin kautta lähetettäväksi eli, joille niin paremmin sopii, Helsingistä saatavaksi.
Lopuksi kiitämmä niitä, jotka lähettävillä kirjotuksillansa eli muulla toimella ovat Mehiläistä autelleet. Mitä tulleista kirjotuksista ei ole sihen sopinut, koemma jollain muulla tavalla vasta präntätyksi saada. Myös on velvollisuutemme tiedoksi antaa, että 1837 vuosikerran historia-osa on provasti Pietari Tikleeni vainajalta toimitettu; Suomen historia, 1839 vuosikerrassa, Akademian oppilaiselta Johan Fredrikki Kajaanilta; ja Wenäjän historia tässä vuosikerrassa kappalaiselta Wesilahdessa, Gustavi Tikleeniltä.
Helsingistä 31 p. Toukokuussa 1840.
Elias Lönnrot.