Minä tiijä orja elo
Siskoseni, sirkkuseni, matalainen marjueni! älä kuule orjan kieltä, älä paimenen puhetta, tiedusta toki minulta, kysy multa kullaiselta, — kyllä tiedän orjan kiusat, orjan kiusat, raukan räähkät: orja orrella viruvi, orvon vuode vaajan päällä; palkollisen parren päällä, kun tuo parsi painahtuvi, kiikkuvi kiverä orsi, uni orjan on ohitse, rauha raatajan lopussa, orja oitis hyörimähän, orpolapsi liikkumahan.
MITEN IMPYEN IHANUUS?
Kui pikk on neiu piduda?
Olkaa nopsat, neitiseni, rientäessänne ripeät, pian saapuu syksyilmat, talvipilvet taivahalle.
Miten impyen ihanuus? kuinka kauan kauneutta? niinkuin vihma virven päällä, kaste heinän helpehellä, ruoste ruohon latvasessa; niinkuin on omenan onni, kaalinkukkasen kukoistus, herneen hennon heilimöinti.
Niin on impyen ihanuus.
VÄKIVALLOIN SUUTELIJA
Suisa suud
Läksin luutoa lehosta vastaksia varvikosta, vaskiluutaa vainiolta, tinaluutaa tien polulta.