"Eikö teillä ole ollut ketään vierasta, joka on määrännyt isällesi rohtoja?"
"Ei meillä ole ketään ollut, äiti vain on antanut vähän ruokaa, mutta isä ei ole syönyt. Mutta kun saisin Jesuksen meille, niin isä kyllä tulisi terveeksi. Äiti sanoi, että Jesus kuulee, kun rukoilee."
"Lapsi parka, Hän on sinua varmaan jo kuullut. Rukoile häntä vain, vaikkei sinulla kuvaakaan olisi! — Mutta tässä saat paperin oikein omaksesi, ja siinä on Jesuksen kuva."
Vanha herra otti paperin, jossa Vapahtajan tulo Jerusalemiin oli kuvattuna. Alle oli painettu: Jesus tulee!
Erkin iloa ei voi kuvata; hän niiasi ja kumarsi, ja silmät säteilivät. "Tämä on juuri minun Jesukseni, joka hukkui, kun tänne muutimme", sanoi poika ja aikoi aika kiireesti rientää kotia, mutta vanha herra käski hänen odottaa, kunnes hän itsekin joutuisi mukaan.
Herra puhui vähän aikaa telefonissa, ja hetken perästä astui eräs toinen herra puotiin. Vanha herra sanoi pojalle:
"Saata nyt meitä kotiisi!"
Erkin vanhemmat olivat ihmeissään, kun poika astui sisään kahden vieraan herran kanssa; mutta Erkki ei joutanut heistä huolimaan, hän vain riemuissaan näytti paperiansa. Se oli ihan samanlainen kuva kuin se, jonka isä ennen oli hänelle tuonut. "Ja nyt tulee isä terveeksi!" vakuutti poika varmana.
Vanha herra oli ottanut lääkärin mukaansa. Tämä nyt tutki Heikkiä ja määräsi rohtoja.
"Mutta meillä ei ole, millä ostamme", sanoi Hilma alakuloisena.