5. Kaikki kun taasen nään, on sielullani pyhäpäivä,
Valkaistu tupa sen, työn tomut laastut pois,
Kaikki on tyyntä ja rauhaisaa, vaan rinta se sykkää,
Muiston kellot kun kaukaa kaikuen soi.
13. Saarijärven Paavo.
1. Saarijärven salomailla asui
Tilallansa hallaisella Paavo,
Perkas, hoiti ahkerasti maataan,
Mutta taivahalta kasvun toivoi.
Vaimoin, lapsineen hän siinä asui,
Niukan leipänsä söi hiess' otsan,
Ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.
2. Tuli kevät, nietos suli mailta,
Oraista sen kanssa katos puolet.
Tuli kesä, raet kulki mailla,
Kaatoi maahan puolet tähkäpäistä.
Tuli syksy, kaikki ryösti halla.
Tukkahansa repi vaimo, lausuin:
Paavo parka, kovan onnen lapsi!
Sauvaan tartu. Herra meidät hylkäs;
Miero raskas, raskahampi nälkä.
3. Käteen vaimon tarttui Paavo, lausuin:
Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Pane leipään puoleks petäjäistä,
Kaksin verroin ojia ma kaivan,
Mutta taivahalta kasvun toivon.
4. Pantiin leipään puoleks petäjäistä,
Ojia loi Paavo kaksin verroin.
Lampaat myi ja siement' osti, kylvi.
Tuli kevät, nietos suli mailta,
Mut ei orahia vesi vienyt;
Tuli kesä, raet kulki mailla,
Kaatoi maahan puolet tähkäpäistä.
Tuli syksy, kaikki ryösti halla.
Rintojaan löi Paavon vaimo, lausuin:
Paavo parka, kovan onnen lapsi,
Kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
Kova kuolo on, mut toivo turha.
5. Käteen vaimon Paavo tarttui, lausuin:
Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Pane toinen verta petäjäistä,
Ojat kahta suuremmiksi ma kaivan,
Mutta taivahalta kasvun toivon.
Pantiin toinen verta petäjäistä,
Ojat kahta suuremmikö loi Paavo,
Karjan myi ja siement' osti, kylvi.
Tuli kevät, suli nietos mailta,
Mut ei orahia vesi vienyt!
Tuli kesä, raet kulki mailla,
Mut, ei kaatunutkaan kaunis olki;
Tuli syksy, sivu sitkaimitten
Kulki halla viljaan koskematta.
6. Paavo lankes polvilleen ja lausui:
Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Mutta miehellensä vaimo virkkoi:
Paavo, Paavo, riemull' ota sirppi,
Syrjähän nyt petäjäinen siltto,
Rukihisen nyt ma leivän leivon.
7. Käteen vaimon tarttui Paavo, lausuin:
Vaimo, vaimo, sit' ei kuri kaada.
Joka toista hädässä ei hylkää.
Pane leipään puoleks petäjäistä,
Veihän naapurimme tou'on halla.
14. Runolaulaja.