6. Kas siemenkin virkoopi, vaikka
Sen maaks oli muuttanut multa;
Kun joutuupi hedelmän aika,
Se tähkänä kiiltää kuin kulta.
7. Niin ruumiskin kirkasna vielä.
Parempina aikoina kerran,
On yhtyvä sieluunsa siellä,
Kuss' ijäinen autuus on Herran.
8. Näin sille, jok' uskoss' on kuollut,
Nyt valkeepi autuuden koitto;
Jonk' elämä Kristus on ollut,
Myös kuolokin hällen on voitto.
9. Siis, maa, ota rauhasi suojaan
Tää siemen, tää kylvämä Herran,
Siks kun sä sen käskystä Luojan
Tuot taivahan laihona kerran.
10. Tään majans on jättänyt henki,
Jok' ylhäisen syntynsä näytti;
Taivaallinen viisaus senki
Ja Kristuksen rakkaus täytti.
11. Jää rauhaan! Nyt kätke jo, multa,
Nää jäähtyneet jäsenet vainaan
Ain' siksi, kun Jumala sulta
On takaisin vaativa lainan.
12. Kun aamu se valonsa näyttää,
Ja aukeepi manalan povi,
Niin Jumala toivomme täyttää,
Ja aukeepi taivahan ovi.
13. Suo autuas loppu myös meille,
Oi Jesus, sun kuolemas kautta!
Meit' johdata elämän tielle
Ja niin iki-ilohos auta!
4. Kuva.
1. Mun huonehessani seinäll' on
Yks kuva halpa ja koruton,
Se siinä ollut on monta vuotta,
Ja aina ihaelen ma tuota.