Nyt, kukkaniityn läpi kulkeissaan,
Vilkastui puro, iloisammin hyppii,
Vaan murhe kuvastuupi muodossaan,
Kun rinnassa viel' entismuistot sykkii.
J.H. Erkko.
Sinikaunokki.
Kysytte miks' elokaunikki
Kasvoi pellon leipäviljahan,
Kyntömies vaikk' ei ois tahtonut? —
Taivassinellään se muistuttaa,
Että on maan päällä muutakin —
Taivahista, pyhää, ihanaa —
Paljon muutakin kuin leipä vaan.
J.H. Erkko.
Vanha mummo.
Kasteli kukkaa vanha mummo,
Kukkaa ikkunalla.
"Missä on tyttösi, vanha mummo?"
"Kaukana maailmalla."
"Tiedätkö millä hän kulkee tiellä,
Vaivainen mummo kulta? —
"Tiedä en, — maailma taisi niellä,
Taikka jo peittää multa:
Kastelen kukkaa, armastani,
Muistelen tyttölasta,
Tuskinpa jälleen puhdastani
Löytänen maailmasta."
J.H. Erkko.