Elli (on kuin houreissa). Nuttua?
Roinila. Niin, niin; joka hiljan tehtiin.
Elli. Enhän minä muista.
Roinila. Sinähän sen juuri veit aittaan. Mene hakemaan sieltä, johon panit.
Elli. Olenko minä sen vienyt aittaan? (menee horjuvin askelin aittaan).
Leena (on asettanut pestyt astiat kumoon penkille ja menee tupaan).
Sanna (erikseen). Hän meni kahvia keittämään. Ymmärsipä viittaukseni.
Olli. Saat kiittää onneasi, Anna, ett'et yhtynyt Maunoon. Taisipa se jo vähällä olla.
Sanna. Herra jesta, eihän nyt kumminkaan! Aioitko sinä tosiaankin hänen ottaa, Anna? En minä ole tuota tiennytkään.
Roinila. Mitä te joutavia. No, Elli, eikö nuttua löydy?