II. 131.
10. Viel' on vuoro valvoakkin.
Tuuti, tuuti tyttöäni,
Tuuti onnea tytölle:
Tule onni oppimahan,
Sekä lykky löytämähän.
Kirjavalla korjallasi,
Ruskialla ruunallasi,
Valkialla varsallasi,
Tasakarva tammallasi.
Orihilla olkisella.
Hernevarrella hevolla!
Kun et tulle oppimahan;
Susi syököhön hevosen,
Tauti miehen tappakohon,
Tuli korjan polttakohon!
Tuuti, tuuti tyttöäni,
Nuku, nuku nurmilintu,
Väsy, väsy västäräkki,
Nuku nukkumis-ajalla.
Väsy maata-vuorollasi;
Viel' on aika valvoakkin,
Vuoro toinen valvoakkin.
Eipä anna mahti maata,
Hyvä onni olla jouten,
Kyty kun kinnasta kysyvi,
Appi paitoa anovi,
Nato nauhoja hyviä.
Tuuti, tuuti tyttöäni,
Tuuti tyyneksi tytärtä;
Hyvä on tyttö tyynemmästä,
Piika suusta pienemmästä.
Eläkä itke ilman syyttä,
Elä vaivoitta valita;
Viel' on syyssä itkemistä,
Vaivoissa valittamista,
Ikävissä itkemistä,
Huolissa kujertamista.
II. 192.
11. Minä pyy pesätön lintu.
Ajattelen aikojani,
Muistan muita päiviäni,
Entistä elantoani;
Niin oli entinen elanto,
Kun kesäinen päivän nousu,
Aamu armas aurinkoinen.
Niin on nyt minun eloni,
Kun pimiä pilven ranta;
On kun syksy-yö suruinen,
Pimiä kuin talven päivä.
Olin ennen kun olinki,
Olin kun omena-kukka.
Tahi tuores tuomenkukka,
Olin mansikka mäellä,
Punapuola kankahalla,
Koppelo emon ko'issa,
Tavi taaton kartanolla,
Sirkkunen sisaren luona —
Missä nyt minun kotini,
Kussa kurjan kartanoni?
Koti on koppelon pojilla,
Kartano kylän kanoilla,
Pesä pyillä pienoisilla;
Minä koppelo ko'iton,
Minä kana kartanoton,
Minä pyy pesätön lintu,
Korvess' on minun kotini,
Kalliolla kartanoni,
Maantiellä minun majani,
Turpehessa muut tupani,
Aian soppi on suojanani,
Joka tuuli turvanani,
Meren aallot armonani,
Meren vaahet varjonani.
II. 226.
12. Soria sotainen tauti.