Kolmas jakso.

1. Kun isä lampun osti. J. Brofeldt (Juhani Aho)
2. Entisestä ja nykyisestä ajasta. Paavo Korhonen
3. Eräs kirkkomatka Inarissa. K. Cannelin
4. Kirkkoveneessä. J. P. Hannikainen
5. Turun palo v. 1827. Suomen Kuvalehdestä
6. Eräs Sakeus Pyöriän kertomuksia. P. Päivärinta
7. Vapautettu kuningatar. Paavo Cajander
8. Karsikot. R. Aspelin
9. Imatra. Suomen Kuvalehdestä
10. Koskenlaskijan morsiamet. A. Ahlqvist (Oksanen)
11. Kuvaelma Suursaarelta. V. Porkka
12. Uudistalo. P. Päivärinta

Neljäs jakso.

1. Pietari Brahe ja Turun yliopisto. Y. Yrjö-Koskinen
2. Pietari Brahen kuvapatsaan vihkiäisissä 29/5 1888.
J. Krohn (Suonio)
3. Roinilan talossa. Minna Canth
4. Eräästä elämäkerrasta. A. Ahlqvist
5. Muinaissuomalaisten taikauskosta. E. Lönnrot
6. Ilmarinen. J. Krohn
7. Aino. J. Krohn
8. Runoja kantelettaresta
1. Eriskummainen kantele. I. 1.
2. Älä on ääntäni kulunut. I. 6.
3. Korpi kurjalla kotina. I. 36.
4. Ohoh kullaista kotia. I. 75.
5. Mipä paimenten olla? I. 171.
6. Jo tulen kotihin I. 182.
7. Oisko linnun lentoneuvot. II. 44.
8. Maassa mieleni matavi. II. 128.
9. Kyllä huoli virttä tuopi. II. 131.
10. Viel' on vuoro valvoakkin. II. 192.
11. Minä pyy pesätön lintu. II. 226.
12. Soria on sotainen tauti. II. 265.
13. Omat on virret oppimani. II. 280.
14. Muut ja minä. II. 298.
15. Emon torat, II. 309.
16. Penu pieni koiraseni. II. 340.
9. Loitsurunoja
1. Loitsijan perustussanat.
2. Manaus koskeen.
3. Hammastautia vastaan.
4. Käärmeen puremaa vastaan.
5. Jäniksen sanat.
6. Karian sanat.
7. Suden manaussanat.
8. Kalastus-sanat.
9. Kylvösanat.
10. Tulen synty.

Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet. K. Raitio

Esipuhe.

Sen jälkeen kuin prof. A. Ahlqvist'in "Uusi suomalainen lukemisto" painosta annettiin on suomalaisen kirjallisuuden kaikilla aloilla ja varsinkin kaunokirjallisuuden alalla ilmestynyt useita eteviä kirjailijoita, jotka mainitussa lukemistossa tietysti eivät ole voineet tulla edustetuiksi. Sen ohessa on suomenkielikin viime vuosikymmenien kuluessa kehittymistään kehittynyt ja rikastunut; kielensä puolesta mallikelpoisemman suomalaisen lukemiston tarve on sentähden jo kauan ollut tunnustettu. Nämät seikat ovatkin olleet päävaikuttimina tämän lukemiston toimittamiseen ja sen sisällyksen määränneet. — Etupäässä olen tähän ottanut — enimmäkseen oman käden oikeudella, joka asian hyvän tarkoituksen vuoksi suotakoon anteeksi — uudemman kaunokirjallisuutemme tuotteita, joissa kieli on reipasta ja sujuvaa, ja jotka sisällyksensä puolesta voinevat pitää oppilaiden mieliä vireillä; vieraskielisen lukemiston suhteen — tämä on näet aiottu etupäässä ruotsinkielisiä koulujamme varten — on nim. ajatukseni se, että sen ennen kaikkea tulee olla kielensä puolesta uusimman kehityskannan mukainen ja sisällykseensä nähden huvittava ja helppotajuinen; totisemmat aineet jääkööt äidinkielellä opetettaviksi.

Saadakseni oikeinkirjotuksen lukemistossa kauttaaltaan yhtäläiseksi olen muutamissa kohden rohjennut muutella jonkun kirjailijan omaa kirjotustapaa; viimmeisessä (4:ssä) jaksossa olen kumminkin säilyttänyt kunkin kirjailijan omituisen oikeinkirjotuksen, pitäen suotavana ja tarpeellisenakin, että oppilaat korkeammalla asteella tutustuvat toisenkinlaisiin käytännössä oleviin sanamuotoihin, jommoisia muuta suomalaista kirjallisuutta lukiessa voi sattua heidän eteensä. Lauserakennuksenkin suhteen on yhtäläisyyden saavuttamiseksi ja joskus muustakin syystä paikoittain joku pienempi muutos ollut tarpeen. — Sisällykseen olen ainoastaan ani harvoin ja varovalla kädellä koskenut, kun se esim. jossakin kohden muuten olisi saattanut lukijain hienotuntoisuutta loukata.

Sanastosta [ei tässä mukana] mainittakoon, että siihen — sanakirjoissa tähän asti yleisen tavan mukaan — olen ottanut nominein nominativi- ja genetivi-muodot, verbeistä taas presensin 1 persoonan ja 1 infinitivin, joka ei kumminkaan estä opettajaa sanoja kysellessään vaatimasta muidenkin omituisempien muotojen, nk. yksikön partitivin, illativin ja monikon genetivin sekä verbien optativin tuntemista ja luettelemista. — Yleensä olen ottanut sanastoon lukemistossa löytyvät johdannaiset ja yhdysperäisetkin sanat; vaan 3:sta jaksosta alkaen olen jättänyt ottamatta semmoiset yhdysperäiset, joiden yhdysosat semmoisinaan jo ennestään löytyvät sanastosta ja jotka yhdysperäisinä eivät ole saaneet mitään erikoismerkitystä, esim. kirkkomatka, tiedemies y.m. — Lukemiston loppuun liitetystä lehtori K. Raition tekemästä suomalaisen kirjallisuuden historiasta, joka voitanee korkeimmalla luokalla ottaa läksyttäin suomenkielen suullista harjotusta varten luettavaksi, ovat tavallisimpien johtopäätteiden kautta syntyneet sanat niinikään jäänet sanastoon ottamatta, kun alkusana sanaston avulla voidaan saada selville.

Lopuksi käytän tätä tilaisuutta lausuakseni suurimmat kiitokseni kaikille niille, jotka neuvoillaan ja toimillaan ovat minua tämän lukemiston toimittamisessa auttaneet.