29. Elä neuvo neuvottua, elä seppeä opeta.
Ei pidä kehnon parempatansa neuvoa.
30. Empä tiedä, tikka rukka,
Kuta kuusta kolkuttanen,
Kuta tammea takonen;
Tuolla ois enempi puita,
Tuolla äijä pökkelöitä,
Tuolla toukkia paremmin.
Vanhan kulku-ukon sanat. Ei tiennyt mihin kylään sauvansa varassa lähteä: toisessa parempiluontoisia ihmisiä, vaan köyhempiä, toisessa varakkaampia, vaan ynseämpiäkin samalla.
31. Henki on eläkkeen poika.
Seuraavassa kanssapuheessa kuultu: "Ainako on äänesi noin käreänä?" — "0mpa se kyllä." — "Pienuudestako se on ollut laskeuksissa?" — "Saivat minun paremmallani ollessa keväillä aina lohipatoja kahlaamaan. Siitä mulla ääni turmeusi." — "Mikä oli pakko ruveta siihen koiran virkaan (kahlaajaksi)?" — "Henki on eläkkeen poika." (D—n). [Arvattavasti Juuso Vilhelmi Durchman.]
32. Hiljaa härkä kyntää, tasaisen jäljen tekee.
Hätäileminen, ylenjouduttaminen tahtoo monasti pilata töitä.
33. Hyvä purresta puhua, venehestä vettä juoda.
Oli kaksi talonpoikaa yhdessä kylässä, joista toinen talon tavaroineen isältä perinyt, toinen työllä ja säästäväisyydellä tyhjästä alkaen talon omistajaksi tullut. Vaan vielä maankin omistajana puuttui, häneltä alussa voimaa, niin peltojansa muokata, jotta olisivat aina koko vuoden tarpeeksi kasvaneet. Niin kerran kävi rikkaalta läheläiseltänsä lainaa kysymään. Tämä, heti itseänsä toiseen vertaillen ja paljoakin parempana pitäen, sanoi: "miksi et muokkaa maitasi ja toimita asioitasi niinkuin minä. Etkö näe, minkälaisen kasvun perin minä pelloiltani?"