Heinä-Sirkka ja Muurainen.
Satu.
Huvi Laiskan työ,
Nälkä Laiskan palkka.
Läksi muinen marja-sirkka
Laiska lintu liikkehelle,
Elatusta etsimähän
Ruokaansa rukoilemahan
Toisten pienusten pesille,
Muiden säästen säästöksistä,
Joutui muuraisen * ) majalle, [ * ) Viholaisen, Kusiaisen. ]
Ahkeraisen aitan suulle:
"Anna kullainen apua,
Vatsan tyhjän vahvistusta!
Talvi kylmä kumppanina,
Nälkä vieraana vihainen!"
"Miss' on varas, veikkoiseni?
Omat kesäiset kokoomas?
Missä kotos? missä kätkös?
Missä aittas maanalainen?"
"Köyhä on kotoa paitsi,
Sekä vaivanen varoja;
Eipä ehtinyt kesällä
Tulla talvi mieleheni,
Pahat päivät muistohoni,
Olipa muuta muistamista,
Työtä toista tehtävätä:
Aivan lauloin ahkerasti,
Sekä soittelin somasti,
Oman henkeni huviksi
Heinämiesten hauskuudeksi."
"Koskas laulelit kesällä
Soittelit suviset päivät;
Tanssaile nyt talvikausi
Hyppää onnella hyvällä!
Enkä kuule, enkä maksa"
Laiskan turhia loruja.
Muistutus.
Jopas joskus, ystäväni!
Näjit nuolen pyrkiväisen,
Joka, joutsen lauvettua,
Paitsi viipyä pakeni,
Matkan määrätyn mitalta
Riensi säätylle sialle?
Noin on hetkeskin nopia,
Elämäs erä-pikainen,
Matkas määrältä mitattu,
Sekä säätyllä sialla
Päiväs, paitsi viivytystä
Kalman varjoissa katoovat.