"Vieläkö Topelius elää?"
"Hän kuoli syvästi kunnioitettuna, rakastettuna ja kaivattuna vuonna 1898, kahdeksankymmenen vuoden ikäisenä. Hanki itsellesi lainakirjastosta Topeliuksen 'Lukemisia lapsille' ja lue niitä lupa-aikoina. Tulet huomaamaan, kuinka tämä mies todella oli Suomen lasten suuri ystävä ja opettaja."
"Sen tahdon tehdä ensi tilassa. Mutta olkaa, setä, hyvä ja selittäkää minulle, mitä kirjoja Kalevala ja Kanteletar ovat! Olen niistä kuullut paljon puhuttavan."
"Kalevala ja Kanteletar sisältävät Suomen kansan vanhoja runoja, siis semmoisia runoja, joita kansa itse on sepittänyt ja laulanut. Kalevalassa on kertovia runoja, mutta Kantelettaressa laulurunoja. Elias Lönnrot on ne kaikki kansan suusta koonnut ja sitten julkaissut."
"Mitenkä hän ne kokosi!"
"Hän matkusteli paljon kansan keskuudessa, varsinkin itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa; kansa lauloi hänelle ja hän kirjoitti laulut muistiin."
"Vieläkös se Lönnrot elää?"
"Lönnrot kuoli vuonna 1884, kahdeksankymmenen kahden vuoden ikäisenä, hänkin koko Suomen kansan kunnioittamana ja rakastamana. Hänestä kuin myös Kalevalasta ja Kantelettaresta saat kyllä koulussasi enemmän tietoja."
"Minä en ole koskaan täällä kuullut tuollaisia vanhoja runoja laulettavan. Olisi hauska tietää miten niitä laulettiin."
"Tavallisesti siten, että kaksi laulajaa istui vieretysten tai vastatusten, pitäen toisiaan kädestä, ja lauloi yhden säkeen kerrassaan, jonka toinen laulaja vielä yksinään uudisti. Usein myös säestettiin laulua kanteleella."