— Isäntämme, aasi vastasi, — puhui tähän tapaan rengille: "Koska härkä ei syö eikä kykene työhön, aion teurastuttaa sen huomenna. Muista siis lähettää hakemaan teurastaja." Tämä minulla oli sinulle kerrottavana, aasi puhui. — Huoleni sinun elämästäsi ja ystävyyteni sinua kohtaan pakottivat minut ilmoittamaan sen sinulle ja antamaan sinulle uusia neuvoja. Heti kun sinulle tuodaan leseesi ja olkesi, nouse ja syö ahneesti. Sillä silloin isäntämme arvelee sinun toipuneen ja peruuttaa epäilemättä määräyksensä sinun tappamisestasi. Mutta jos menettelet toisin, sinut varmasti teurastetaan.
Puheella oli aasin tarkoittama vaikutus. Härkä säikähti kauheasti ja mylvi pelosta. Kauppias, joka oli hyvin tarkkaavaisesti kuunnellut keskustelua, purskahti äänekkääseen nauruun, mikä suuresti kummastutti hänen vaimoaan.
— Ukkoseni, hän virkkoi, — sanohan minulle, miksi naurat noin sydämestäsi, jotta voin nauraa kanssasi.
— Eukkoseni, aviomies vastasi, — sinun täytyy tyytyä vain kuuntelemaan minun nauruani. En voi täyttää pyyntöäsi. Voin ainoastaan ilmoittaa, että nauroin sille mitä aasimme vastikään sanoi härälle. Loppu on salaisuus jota minulla ei ole lupa ilmaista.
— Mikä, vaimo kysyi, — estää sinua ilmaisemasta salaisuutta?
— Jos kerron sen sinulle, mies vastasi, — hukkaan elämäni.
— Sinä vain teet pilkkaa minusta, vaimo huudahti. — Se mitä minulle uskottelet ei voi olla totta. Jollet heti ilmoita minulle miksi nauroit ja kerro mitä härkä ja aasi puhuivat toisilleen, vannon kautta taivaan etten enää elä kanssasi.
Näin puhuttuaan hän palasi huoneeseen ja istahdettuaan nurkkaan itki siellä kaiken yötä. Kun hänen miehensä seuraavana aamuna näki hänen yhä olevan samassa mielentilassa, hän sanoi, että vaimo oli perin hupsu rasittaessaan itseään tuolla tavoin murheella. Asian tietäminen, hän selitti, ei ollut vaimolle lainkaan tärkeätä, jota vastoin sen salassapitäminen oli hänelle itselleen perin tähdellistä. — Sen vuoksi, mies lisäsi, — pyydän ettet enää ajattele sitä.
— Ajattelen sitä yhä niin paljon, vaimo vastasi, — etten lakkaa itkemästä ennen kuin olet tyydyttänyt uteliaisuuteni.
— Mutta vakuutan sinulle ihan tosissani, mies sanoi, — että typerään ja varomattomaan pyyntöösi suostuminen maksaisi minun henkeni.