Kosket pauhaavat,
Linnut laulavat
Kauniilla äänellä keväällä;
Kaikk' on soreat,
Kaikk' on koreat,
Kaunis on kedolla kävellä.
Lähteet läikkyvät,
Lehdet leikkivät,
Kukin on iloinen itsestään;
Kukat kullassa,
Madot mullassa
Tuntevat tulen sisästään.
Tulkaa, veikkoset!
Suomen neitoset
Kauniiksi päätäns' jo koristaa,
Kukkais-sangoilla,
Ruusupannoilla
Tahtovat teidätkin kaunistaa.
Kukat väilyvät,
Helmet häilyvät
Heidän kauniilla kauloillaan;
Tyttöin parvessa
Soitan sarvea,
Alotan päiväni lauluilla.
Gottlund.
20. Uima-laulu.
Lapsukaiset! kaunis päivä paistelee,
Hauska on nyt juosta järven rannalle;
Siell' on kirkas laine läikkyväisenä,
Siellä ulpukkainen uljas hengittää,
Kaste virvoittaapi kasvut kukkaisten.
Uiden, melskaten ja vettä viskoen
Kasvakaa te myöskin kilvoitellen!
Nuorukaiset! joukossanne joutukaat
Ulapalle, siihen huolet uppoovat.
Uimamies on raitis niinkuin tuore puu.
Muilta muoto, neste kesken kuivettuu.
Viina velttomaista hiukan hauskuttaa,
Meitä raikas vetten voima vahvistaa,
Hauin vilpas ruumis uijan palkka.
Neidot nuoret! niemen vihriäisen taa, —
Ett' ei kurkistella liiat silmät saa, —
Rientäkää, ja vettä viljoin loiskimaan
Tottukaa, jos että uida taidakaan.
Tanssi heikontaa ja kasvot kainonee;
Mutta kauneus ja ruusu poskille
Uusi uimisesta virkeneepi.
Warelius.