Astu Tuonelahan taasta,
Ajatukseni;
Haudan tuolle puolen maasta
Lennä, luontoni!
Siell' ei tuli, eikä sota,
Nälkä, eikä kuolon ota.
Eikä surma sureta,
Ystäviä erota.
Ahpa päivää autuasta!
Toinen toistansa
Tervehtää saa — vanhin lasta,
Morsian sulhaansa!
Siellä Luojan laupeutta,
Valtaa, voimaa, viisautta
Levon maassa laulamme,
Voiton virttä veisaamme!
Pian, pian päättynynnä
Aik' on omakin.
Kukaties jo jäähtynynnä
Olen kohtakin. —
Välttäkäämme harhateitä,
Että, koska Luoja meitä
Kutsuu, valmiit oltaisiin,
Kotiin kaikki tultaisiin!
Kemell.
III. LISÄYS.
I. Agricolan kieltä.
1. Davidin 52:s Psalmi.
Mites kerskat sine Tyranni, ette sine taidhat wahingoitta? ette quitengi Jumalan Laupius wiele iocapeiue pysy.