J. F. Granlund
[Ensikerran painettu 1842.]
JUSSIN LAULU KUKOSTA
Nuotti: "Tuoll' on kultani" j.n.e.
Tuo on mun kukkoni, tuo puna-harja,
Tuon hellan-lehdet ne hohtaa kun marja.
Woi, oma lintuni! voi, kulta kukkoni!
Laulappastas jo!
Kyllä on lintuja, on korioita,
Mutt' eivät kukkoni muotoa voita.
Woi, oma lintuni! voi, kulta kukkoni!
Laulappastas jo!
Reipas sen luonto ja muoto on muhkee,
Raikas sen ääni, kun lauluun se puhkee.
Woi, oma lintuni! kulta kukkoni!
Laulappas nyt jo!
Seinät ne soivat, ja kalliot kaikuu,
Kun oman kukkoni ääni se raikuu.
Woi, oma lintuni! voi, kulta kukkoni!
Laulappas nyt jo!
En minä kurkeenkaan kukkooni antais,
En, vaikka kotkakin väliä pantais.
Woi, oma lintuni! voi, kulta kukkoni!
Etkös laula jo!
Nyt, kulta kukkoni! nyt keno-kaula!
Hiukankin kauniita virsiäs laula!
Woi, oma lintuni! voi kulta kukkoni!
Etkös laula jo!