Useinpa pelto kultainen
Se sulla kellerti,
Kun meidän vaivan, viljehen
Kumohon löi vihollinen
Ja poltti tuhaksi.
Ja monta kertaa sattui niin,
Kun meitä vainot löit,
Kun vaimot, lapset kaadettiin,
Ja miehet sortui sotihin,
Sä rauhan leipää söit.
Jos kielin voisi kertoa
Näkönsä vanhat puut,
Ja meidän vaarat virkkoa,
Ja meidän laaksot lausua,
Sanella salmensuut;
Niin niistäpä usiampi
Hyv' ois todistamaan:
"Täss' Savon joukko tappeli,
Ja joka kynsi kylmeni
Edestä Suomen maan!"
Siis maat' en muuta tietää voi
Savoa kalliimpaa,
Ja mulle ei mikään niin soi
Kaikesta, minkä Luoja loi,
Kuin: "armas Savon maa!"
A. Oksanen
KOTO-MAAMME
(Lasten laulu)
Nuotti: ”Minun kultan’ kaunis on”.
Täällä, pohjantähden alla,
on nyt kotomaamme;
Mutta tähtein tuolla puolen
toisen kodon saamme.
Täällä on, kun kukkasella,
aika lyhy meillä;
Siellä elo loppumaton,
niinkun enkeleillä.