I.
Huonehessa vieras sua
Painaa vasten poveaan —
Kynnyksellä ryömin raukka,
Tunnen tuulen viimaa vaan.
Poies käskee järki mua,
Poies neuvoo maailma,
Poies oma itsekkäisyys —
Pois en lähde kuitenkaan.
Maailma on laaja kyllä;
Siin' en sentään sijaa saa,
Ainoastaan tässä — tästä
Tieni kulkee hautaan vaan.
II.
Armas, mekin tavallamme
Lemmen taivaan koristamme,
Koristamme tosiaan:
Niinkuin kirkas kuu, sun loistaa
Sulos taivaan kartanoista —
Kyyneleiset silmäin ovat
Tummat seulatähdet vaan.
III.
Valkeus tulkoon! Jumalan
Soi ääni yöhön tummahan,
Ja kas! jo tuli valkeus:
Sun silmäs alkoi loistamahan!
IV.
Jos öisin tyyni lampinen,
Sä päivyt oisit peilatani!
Jos öisin kirkas puronen,
Sä niityn kukka partaallani!