Mä sille kyyneleitä
Sateena vuodattaisin,
Vaan ukkoisnuolen kurjain
Mä rintaan linkoaisin.
TOIVO.
Tuolla valtaa kuolon
Kolkkous ja jää,
Yö on synkkä, tuimat
Tuulet myrskyää,
Pimeässä peikot,
Aaveet peljättää.
Tääll' on päivä tyyni,
Lämmin pouta on,
Rauhaa myhäilevi
Silmä auringon,
Katvett' ei luo pilvet
Taivaan siintohon.
Yön ja päivän liittää
Loistavainen koi,
Rusko ilman rantaa
Kultaa — Niinpä, oi!
Murheen, riemun vaiheet
Toivo purppuroi.