Tulokas meni makuulavojen luo ja tarkasteli huopia, mutta kohotettuaan patjaa pudotti hän sen huudahtaen: "Jumalani!" sanoi hän, "tämä on pahinta!"
Hän katsahti jälleen Jurgikseen. "Näyttääpä kuin ei kukaan olisi maannut sillä viime yönä. Ettekö voinut sietää sitä, hä?"
"Minun ei tehnyt mieleni nukkua viime yönä", Jurgis vastasi.
"Milloin tulitte tänne?"
"Eilen."
Toinen katsahti vielä kerran ympärilleen ja nyrpisti sitte nenäänsä.
"Hitonmoinen löyhkä täällä", sanoi hän äkisti. "Mitä se on?"
"Se olen minä", sanoi Jurgis.
"Te?"
"Niin, minä."
"Eikö teitä kylvetetty?"