— Köyhälle kansalle? uteli Samuel itsepäisesti.
— Sen uskon, myönsi Charlie. Mutta sinun pitäisi myös huomata, että hänen hyvyytensä ryöstää heiltä miehuuden ja yritteliäisyyden — tekee heistä kerjäläisiä. Mutta minä en kuulu siihen lajiin.
— Miksi luulette hänen heitä auttavan?
— Perhana, hänhän saa siitä maksun.
— Mutta seurakunnan jäsenet maksavat rahat. Miksi he sen tekevät?
Varas mietti hetkisen.
— Luulen heidän tekevän sen uskoakseen olevansa hyviä.
— Niinkö?
— Varmasti senvuoksi! vakuutti Charlie. Ajatellaanpa esimerkiksi muutamia suurpetkuttajia, jotka käyvät siellä kirkossa. He käyttävät kuusi päivää viikosta kynsiäkseen ihmisiä paljaaksi. Etkö luule olevan mukavaa sitten sunnuntaina ajaa kirkkoon ja pistämällä viiden dollarin setelin kolehtilaatikkoon kuitata koko juttu?
Samuel etsi vastausta näihin julmiin soimauksiin.