— Otaksun niin, vastasi hän. Se on vaikea sanoa — se tulee synnyttämään niin paljon riitaa, ja jos miss Glady suuttuu, niin sinä voit menettää paikkasi.
— Oi, äiti! huudahti Sofia, ja molemmat nuorikot katsahtivat säikähtyneinä toisiinsa. Sitä eivät he koskaan olleet johtuneet ajattelemaan.
— Sinä et saa puuttua tähän asiaan! virkkoi Samuel. Sinun täytyy jättää se minulle!
— Mutta minkätähden tekisit sinä kaikki uhraukset? vastasi Sofia.
Jos sinä olet siihen oikeutettu, niin enkö minäkin ole.
— Mutta, Sofia, valitti mrs Stedman, jos sinä menettäisit paikkasi, niin saisimme me kaikki kuolla nälkään!
Taas katsahtivat he tuskissaan toisiinsa.
— Sofia, sanoi Samuel, minä kiellän sinua millään tavoin puuttumasta tähän asiaan!
Mutta sydämmessään tunsi hän, että mielellään olisi ollut tuon sanomatta. Myöskin mrs Stedman tunsi samaa ja kalpeni pelosta.
Kaikessa kiireessä söi poika muutamia suupaloja ja meni sitten työhönsä kirkkoon. Mutta hän ei nyt mennytkään ilomielellä kuten tavallista. Tähän asti oli hän tehnyt työtä Herralle, mutta nyt palveli hän ainoastaan sellaisia kuin Wygant ja Hickman — nähtävästi kääntyi kaikki heidän palvelemiselleen sama sitten missä ja milloin toimikoon.
— Tulet myöhään, sanoi ukko Jacob, kirkonvartija, kun Samuel tuli.