Mr Percival Manning oli lihava ja lyhyenläntä mies. Hän oli puettu raitaiseen paitaan ja housuihin, jotka edestäpäin olivat veitsenterän muotoiset; hän säteili hyvinvointia. Hän puhui ainoastaan nerokkaista rahansijoituksista, joitten kautta päivässä koottiin omaisuus. Toiminimi Manning ja Isaacson oli sen kadun vanhimpia ja rikkaimpia, väitti hän; ja toiminimen nuorempi osakas oli muutamien maan suurimpien ja mahtavimpien rahamiesten uskottu. Prescottin perhe raukka, joka ei koskaan ollut lukenut eikä kuullut puhuttavan yhtiökeinottelijoista!
Vanhempi veli, jonka nimi oli Aatami, kuletti mr Manningin kalastamaan Indian Pond-järvelle ja Samuel seurasi mukana kantaen tavaroita. Koko matkalla ei puhuttu muusta kuin ihanasta kaupunkilaiselämästä. Samuel sai tietää kotinsa olevan surkean, Jumalan hylkäämän paikan; samallaista ei hän milloinkaan ollut sanallakaan nähnyt uskonnollisissa kirjoissaan mainittavan. Manning ihmetteli sitä, ettei Aatami ollut hakenut itselleen paikkaa, jossa ihmisellä olisi joitakin mahdollisuuksia. Sitten heitti hän pois puoleksipoltetun sikaarin ja alkoi puhua teattereista ja varieteista; sitten palasi hän jälleen tyhjentymättömään ainesvarastoonsa Wall Streetiin.
Hän oli tänään saanut konttorista hauskoja tietoja. Eräs suuri liikeyritys oli melkein pystyssä; suuri pullotrusti oli valmiina alkamaan toimintansa. Muutamia vuosia sitten oli vanha Henry Lockman…
— Olette tietenkin kuullut puhuttavan hänestä? sanoi mr Manning.
Aatamin täytyi tunnustaa, ettei hän milloinkaan ollut kuullut puhuttavan Lockman'ista, vanhasta, älykkäästä ja perinpohjaisesta miljoonanomistajasta, joka hiljaisuudessa oli ruvennut ahdistelemaan pullotehdasta ja nyt saanut maan neljäätoistamiljoonaa dollaria edustavan "Pullovakuusyhtiön" kynsiinsä. Ei kukaan vielä tiennyt asiasta, mutta pian kulkisi yritys täysin purjein…
— Ja vanha ahnehtija tulee ansaitsemaan hyvin, uskokaa pois! sanoi
Manning vihellellen.
— Taitaisi olla kannattavaa sijoittaa siihen rahoja? virkkoi Aatami varovasti.
— Onpa niinkin, sen lupaan! vastasi Manning nauraen. Mutta siinä tapauksessa täytyy kiirehtiä.
— Tiedättekö, miten voisi saada muutamia osakkeita? uteli Aatami.
— Tiedän kyllä, vastasi Manning, se juuri on meidän liikkeemme.