»Ja tuossa punnitustarkastajanne!» lisäsi Edström viitaten Haliin.
Reportteri kävi heti jälleen työhönsä alkaen uudelleen kysellä. Hän tahtoi käyttää tätä juttua »jatkokertomuksena» seuraavaa päivää varten, pitääkseen Pohjois-Laaksoon kohdistuvaa mielenkiintoa vireillä. Asia koski suoranaisesti onnettomuutta, koska siitä näkyi, mitä Pohjois-Laakson päällysmiehet tekivät, kun heidän olisi tullut pitää huolta kaivosten turvallisuudesta. »Minä kirjoitan sen tänään iltapuolella ja lähetän postitse», lisäsi Keating hymyillen. »Eräs etu on henkilöllä, joka käsittelee toisten vieroksumia asioita — yllättäviä uutisia ei kukaan huoli varastaa.»
2.
Keating meni jälleen puhelimeen kiusaamaan »pitkää linjaa», mutisi sitten jotakin viimeisestä painoksestaan ja palasi Halin luo kyselemään lisää hänen kokemuksistaan. Ennen pitkää hän sai kuulla, kuinka tämä nuori mies oli ensimmäisen kerran yrittänyt toimia asiain julkisuuteen saattajana. Keating nojautui tuolissaan taaksepäin ja nauroi, kunnes koko ruho tärisi, tai lasten kuvakirjain sanontaa käyttäen »hyytelönä hytki».
»Graham!» huudahti hän. »Ajatelkaa, MacKellar, hän kertoi tuon tarinansa Grahamille!»
Skotlantilainen näytti pitävän asiaa yhtä hupaisena. Molemmat selittivät sitten, että Graham oli Pedron sheriffi-hallitsijan omistaman Eagle (»Kotka») lehden poliittinen reportteri. Häntä sopi nimittää Alf Raymondin sanomalehtimies-shakaaliksi; ei ollut asiaa, joka olisi tuntunut hänestä liian likaiselta.
»Mutta hän sanoi minulle olevansa Lännen sanomalehtiyhtymän kirjeenvaihtaja!» huudahti Hal.
»Niin onkin», vastasi Billy.
»Käyttääkö siis sanomalehtiyhtymä palveluksessaan 'Y.P.Y:n' urkkijoita?»
Reportteri vastasi kuivasti: »Kunhan opitte paremmin tuntemaan näitä asioita, käsitätte, että sanomalehtiyhtymä vaatii kirjeenvaihtajaltaan ennen kaikkea yksityisomaisuuden kunnioittamista. Jos tämä kunnioitus on mennyt hänen luihinsa ja ytimiinsä, oppii hän helposti erottamaan uutiset toisistaan ja oikein niitä käsittelemään.»