Kun hilpeä seurue tuli salonkiin, kaasi herra van Rensselaer viiniä laseihin pöydällä seisovasta karahviinistä. Ja kun kaikki parin minuutin perästä olivat sinne kokoontuneet, vei isäntä herra de Veren — sukkelapuheisen herra de Veren — syrjään ja kuiskasi hänen korvaansa muutamia sanoja, joiden johdosta hän kovin hämmästyneenä löi kätensä yhteen.
Heti sen jälkeen piti herra de Vere pienen puheen, niin vastustamattoman leikkisän, että vieraat olivat nauruun pakahtua. Ja isännän seisoessa punastuneena kuin koulupoika, suosionosoitusten yllättämänä, kaatoivat hänen vieraansa sampanjaa laseihin ja joivat myöhään yöhön tulevan rouva Robert van Rensselaerin onneksi. Jo koitti päivä, kun he vihdoinkin erosivat, ja taivas alkoi valjeta Marylandin rannikon yllä, jonka ohi "Pyrstötähti" juuri viiletti matkallaan länttä kohti.
XVII.
Tästä alkain muuttuikin matka kuherruskuukausien vietoksi. Ei koskaan ole iloisempaa, onnellisempaa seuruetta purjehtinut aaltoilevalla syvyydellä, eikä koskaan ole nähty onnellisempaa sulhasta kuin Robbie. Hän voi istua kaiket päivät ja ahmia katseillaan säteilevää morsiantaan, kuiskaten tavan takaa itselleen, että tämä oli hänen omansa.
Niin matkasivat he pitkin Floridan rannikkoa ja saapuivat vihdoin Palm
Beachiin, jossa nousivat maihin.
Siellä odotti van Rensselaeria sähkösanoma, jonka oli allekirjoittanut
Hungervillen tehtaitten päällikkö.
Herra R. van Rensselaer.
Palm Beach.
Florida.
Levottomuudet ohi, lakko kukistettu. Vahingot korjatut ja
tehtaat täydessä käynnissä. Ammattiyhdistysten jäsenet
ovat pääasiallisesti syrjäytetyt.
Sanomalehdet kiukuissaan.
Grinder.