— Eipä taida. Myönnän panneeni alttiiksi koko omaisuuteni, mutta hukassa en ole. Huomenna pari minuuttia yli yhdentoista olen oleva New-Yorkin rikkain mies. Silloin olen omistava joka sentin, jonka A.-M.-R-yhtiön herrat ja Smith ja Shark saavat kokoon kerjätyksi ja lainatuksi ja sen lisäksi kaiken, mitä muilla etevillä kansalaisilla on talletettuna pankeissaan, oma vanha, rakastettu isänikin lukuunotettuna.
Vanha, rakastettu isä oli, suoraan sanoen, tukehtumaisillaan.
— Sinä olet mennyttä miestä, Robbie! huudahti hän. Se on aivan mahdotonta. Kuinka sinä voit tämän kaiken aikaansaada ilman rahoja?
— Minähän olen muodostanut renkaan, vastasi Robbie hymyillen.
— Ilman rahoja?
— Eiväthän he tiedä, ettei mulla ole rahoja, vastasi poika levollisesti. Muuten aijonkin varmuuden vuoksi saada vähän sinulta.
— Hm! sanoi herra Chauncey van Rensselaer lakoonisesti.
— Ensiksi, sanoi poika, saat myydä osakkeesi huomenaamulla kello kymmenen, toiseksi saat myydä niin monta A.-M.-R:n osaketta kuin kaupaksi saat; ja yhdentoista aikaan saat sitten nähdä romahtavan — olkoon se vaikka taivas itse!
— Kuinka se käy päinsä?
— Muun muassa siten, että itse olet siellä ja myyt lykkäystä vastaan. Te, vanhat veikot siellä Wall Streetilta, olette kuin kotkat haaskan kimpussa. Kun vaan ihmiset näkevät teidän tulla lönkyttävän, tietävät he heti suuren keikauksen olevan tekeillä. Ja jos he panevat liikkeelle huhun sinun myövän A.-M.-R:n osakkeitasi, saat nähdä, että loppu käy itsestään.