— En minä sitä tarkoita! huudahti tyttö. Mutta, voi, minä rakastan sinua. — — En voi sinutta elää! Mihin, taivaan nimessä, minä joudun?
Ja tyttö heittäytyi hänen syliinsä äärettömän epätoivon vallassa.
— Mihin minä joudun? Mihin minä joudun? huusi hän vähän väliä. Kuinka voin kestää tämän!
Mies koetti turhaan rauhoittaa häntä.
— Kuule, sanoi hän tukahutetulla äänellä, älä nyt ole niin suruissasi. Ehkä voit unohtaa minut vielä. Kas niin, koetahan nyt olla ymmärtäväinen!
Tytön koko ruumis vapisi.
— Ei, ei, huusi hän. Tämä vielä tappaa minut!
Äkkiä hypähti hän ylös, ja silmänsä salamoivat.
— Minä tapan sen naisen, kuiskasi hän. Minä tapan hänet.
Mies veti hänet luokseen koettaen rauhoittaa häntä.