— Etkö sinä koskaan ole kuullut hänestä puhuttavan? Sehän on rikkain mies tässä maassa.
Täynnä kunnioitusta katseli puhuja kuollutta ruumista. Mutta hänen toverinsa astahti vähän taaksepäin ja sanoi:
— Haisee se kumminkin kuin tuhannen helvettiä!
XXXVI.
Pian palasi toinenkin vene takaisin, ja miehet tiesivät kertoa "Pyrstötähden" joutuneen haaksirikkoon, ja että olivat löytäneet vielä pari ruumista. Muutamia tunteja myöhemmin oli uutinen saapunut New-Yorkiin, jossa se synnytti uuden hämmingin Wall Streetillä ja syvän surun onnettoman miljoonamiehen perheessä. Ennen iltaa tiesivät sanomalehdet kertoa Robert van Rensselaerin maallisten jäännösten — ne käyttivät tätä sanantapaa — olevan matkalla pääkaupunkiin ylimääräisellä junalla.
Luonnollisesti tuli niitten osaksi juhlallinen vastaanotto. Kaksi päivää myöhemmin tapahtui hautaus — vaikuttava ja mieltäylentävä tilaisuus. Minä voisin tähän lainata useita palstoja näistä hautajaiskuvauksista. Mutta, koska kertomukseni alkaa jo venyä liian pitkäksi, tahdon vaan enään mainita, että hautajaisjuhlallisuudet vietettiin suuressa kirkossa Viidennen avenyn varrella, että siellä oli läsnä pääkaupungin koko rikas ylhäisö, ja että hänen korkea-arvoisuutensa, tohtori Letence Spray piti siellä yhden parhaimpia saarnojaan, jonka aiheena oli lause: "Autuaat ovat miljoonanomistajat, sillä he saavat maan periä, eikä kenenkään pidä sitä heiltä pois ottaman."