"Rodney sanoo Watermanin antaneen selvän lupauksen Prenticelle. Ja mitä tahansa sanotaankaan ukko Dan'ista — sanaansa ei hän petä. Luulen hänen pelastaneen sen."
"Mutta mikä sitten tämä uutinen?"
"Ettekö ymmärrä. Hän tahtoo pelastaa sen."
Montaguen leuka retkahti. "Oh", sanoi hän.
"Se on selvä kuin nenä naamassanne", sanoi Bates. "Kun juttu on huomisissa lehdissä, pidetään sen julkaisemista sanomalehtien erehdyksenä, ja sitten esiintyy Waterman ja pelastaa. Niinkuin teatterissa."
"Prentice on ystäväni ja tekisi mieleni kertoa hänelle, mutta enpä luule siitä olevan hänelle mitään hyötyä."
"Prentice parka ei voi asiaa auttaa. Kertomalla toimittaisitte vain hänelle unettoman yön."
Montague lähti uusia aateltavia aivoissa. Hän kulki ohi Gotham Trustin komean talon, jonka edustalla oleva joukko näytti valmistautuneen viettämään siinä yön. Koko iltapäivän oli piiritystä kestänyt ja miljoonia dollareita oli otettu ulos. Montague tiesi, että samallainen joukko oli huomenna oleva Republic Trust Yhtiön ovella, mutta hän päätti pysyä poissa. Oliverille hän kuitenkin sähkötti varotuksen.
Kotona oli seuraava kirje: "Rakas Allan. Olet tietysti kuullut uutisen, että Ryder on karkotettu Gotham Trustista. Mutta minä onnistuin osaksi — Waterman lupasi auttaa hänet jaloilleen tämän mellakan jälkeen. Minä olen saanut käskyn vetäytyä myös sivuun. Se on parasta. Niinhän itsekin neuvoit. Ryder ei voi tulla tänne, kun lehtimiehet ahdistavat joka askeleelta. Älä koeta etsiä minua. Et koskaan näe minua. Ainoa mitä voit minulle tehdä, on se, että tarjoat apuasi Ryderille — tarkotan hänen asioittensa selvittämistä. Hän on epätoivoinen ja ilman ystävää. Tee se minun tähteni. Lucy."