XLIII.
Työ oli nyt tehty, paitsi että täytyi saada vielä McCormick tulemaan kohtaamispaikalle huomenaamulla. Nell oli kirjottanut ja aikoi lähettää erikoispostissa kirjeen McCormickin kotiin. Sen hän saa noin kello seitsemän aamulla, ja kirjeessä oli koneella kirjotettuna seuraavaa:
"Mac: Tule huoneeseen 17 atelieri-talossa kello kahdeksan aamulla.
Tärkeää. Suunnitelmamme on valmis ja minun osani on jo tehty. Joe."
Nell arveli että McCormick luulee tämän kirjeen tulleen Angellilta. Hän ei tiedä, mitä siinä tarkotetaan, mutta sen varmempaa on että hän tulee ottamaan selvää. Tärkein seikka oli nyt, että salapoliisit hyökkäisivät huoneustoon aivan heti, kun salaliittolaiset ovat saapuneet, sillä niin pian kuin heillä olisi aikaa keskustella asiasta vähän, tulisivat he epäluuloisiksi ja karkaisivat heti. McGivneyn täytyy pitää miehensä valmiina; hänelle täytyy ilmottaa hyvissä ajoin että hänellä on kylliksi aikaa ilmottaa miehilleen.
Mutta yksi seikka oli vielä vastuksena — jos McGivney saisi tilaisuuden, alkaisi hän kuulustella Petteriä, ja Nell oli varma että silloin Petterille kävisi hullusti. Tarpeetonta on sanoa että Petteri oli yhtä mieltä; hänen sydämensä uhkasi lakata sykkimästä, kun hän ajattelikaan sitä. Oikeastaan halusi Petteri jättää koko jutun sikseen, mutta hän ei uskaltanut sanoa niin, hän pelkäsi kumppaninsa vihlovaa ivaa. Petteri puristi kätensä nyrkkiin ja kiristi hampaansa yhteen, ja joka kerta kun he sivuuttivat katulampun, käänsi hän kasvonsa poispäin, jotta Nell ei näkisi hänen kasvoistaan nöyryyttävää pelkoa, joka häntä kalvoi. Mutta Nell huomasi sen kumminkin. Hän havaitsi olevansa tekemisissä vapisevan, harmaakasvoisen pelkurin raukan kanssa ja menetteli sen mukaan; hän kehitti suunnitelman yksityisseikat ja antoi Petterille määräyksensä — ja katsoi että hän ne täytti.
Petteri tiesi McGivneyn kodin puhelinnumeron, mutta tarkotus oli että hän käyttäisi sitä vain kaikkein epätoivoisimmissa tapauksissa. Nell käski hänen käyttää sitä nyt ja kertoa McGivneylle että hän oli keksinyt joidenkin I.W.W. liiton jäsenten McCormickin johdolla olevan aikeissa räjäyttää ilmaan ihmisiä dynamiitilla. Niillä oli joitakin pommeja matkalaukussa huoneustossaan ja olivat juuri lähdössä jonnekin — pommeja taskussa. Petterin täytyy seurata heitä, muutoin voivat he päästä hänen näkemistään ja tehdä jonkun rikoksen ennenkuin hän ehtii estää. McGivneyn täytyy tuota pikaa koota miehensä ja pitää automobiilit valmiina lähtemään, kun Petteri antaa merkin. Petteri tulee seuraamaan salaliittolaisten perässä ja soittaa taas McGivneylle niin piin kuin mahdollista.
Nell erikoisesti painosti että kun Petteri puhuttelee McGivneytä, tulee hänellä olla tavattoman kiire, eikä hänellä ole aikaa vastata mihinkään kysymyksiin. Hänen tulee olla kiihkosta tärisevässä tilassa; ja Petteri arveli että se on helppoa. Hän harjotteli Nellin neuvojen mukaan jokaisen sanan, mitä hänen pitää sanoa ja miten hänen täytyy keskeyttää keskustelu ja lyödä puhelin kiinni. Sitten hän meni kulmauksessa olevaan, koko yön avoinna olevaan rohdoskauppaan ja eräästä puhelinputkasta soitti McGivneyn kotiin.
Se oli suuressa vuokratalossa ja otti jonkun aikaa ennenkuin Petteri kuuli herransa äänen, joka oli unelias ja vihanen. Mutta Petteri herätti hänet pian. "Mr. McGivney, dynamiittisalajuoni!"
"Mitäh!"
"I.W.W. Niillä on pommeja matkalaukussa! Ne menevät räjäyttämään jonkun ilmaan!"