Aika tuo ei koskaan koita! Mull' on taiat taskussani, mull' on miestä niinkuin heinää aina vaarojen varalta…
MIES:
Miestä myös ei meiltä puutu.
LOUHI:
Untelotta urohia, pelkureita järjestänsä! Sellaisia teidän miehet.
MIES:
En ma viitsi riitaan käydä puolihupsun akan kanssa. Kuka elää, se näkevi.
(Kirkas leimaus. Sitten pimeys.)
TYTTÖ:
Kas, jo päivyen välähdys!