Isä ja minä sanomme: "Isä meidän"… Sinun pitää silloin olla hyvin vanha, Jumala, koska sinä myöskin olet isäni isä. Olet varmaan myöskin kovin hyvä, sillä oikein vanhat ihmiset niinkuin mummu ja vaari ovat hyviä pienille lapsille.
Kai sinäkin poltat pitkää piippua niinkuin vaari? Ja varmaan sinulla on hyviä päärynöitä paratiisissasi. Eihän siellä ole enää käärmeitä?
Kun olen kuollut ja minusta on tullut pieni enkeli, otathan minut syliisi ja kerrot minulle kauniita satuja.
TYHMÄT JA VIISAAT.
Minä nauran auringolle.
Sekin nauraa minulle.
Se nauraa niinkuin äiti.
On tyhmää nauraa auringolle.
Isä ja äiti ja eno ja täti
eivät koskaan naura sille.
Sillä he ovat isoja ihmisiä.
Ja isot ihmiset ovat viisaita.
Ja viisaat eivät saa nähdä mitään.
Viisaat eivät saa ymmärtää mitään.
Viisaat eivät yhtään tunne aurinkoa.
Mutta minä olen tyhmä ja nauran auringolle. Minä melkein luulen, aurinko, että sinäkin olet tyhmä.
Me nauramme viisaita, aurinko.
II
NUORI NARAYANA.
Kaunis ruskea jumala lepäsi eräänä aamuna vienosti läikehtiväisessä meressä lumpeenlehdellä, lähellä taivaan seinää.