»Milloin Teidät määrättiin?»
»Viime keskiviikkona.»
»Mutta eihän lakko ollut silloin vielä edes alkanutkaan.»
»Silloin se määrättiin alettavaksi.»
»Helsingissäkö?» sähähti Mikkola.
»Tietysti. Ammattijärjestö määräsi lakon alettavaksi ja sillä hyvä.»
Tuoli poltti ins. Mikkolan alla. Ins. Vermasvuorella oli täysi työ pitää häntä alallaan.
Penttilällä oli tukala paikka. Tämäkö oli työn ja pääoman taistelua! Hän, työmies, talonpojan poika, joutuu edustamaan pääomaa noita kolmea Helsingistä lähetettyä, täyteen pumpattua ammattiagitaattoria vastaan, jotka sanovat edustavansa työtä? Työtä — miehet, jotka tuskin tietävät, mitä on työ. Miehet, jotka tuskin milloinkaan ovat tehneet yhtään mitään, ja tulevat sanomaan, että heidän takanaan on 15000 miestä, jotka ruokkivat vaimojaan ja perheitään. Ainakin 50000 ihmisen toimeentulosta olisi siis päätettävä.
Penttilän äänettömyyttä pitivät ammattijärjestön edustajat heikkouden merkkinä. He alkoivat pommituksen.
»Me vaadimme, että urakkatyöt heti poistetaan ja alin tuntipalkka määrätään. Tehdasneuvostot ovat heti perustettavat ja niitten valta tunnustettava. Kaikki ne työnjohtajat, joista annetaan myöhemmin luettelo, ovat heti erotettavat.»