— Lopettakaa heti! huusivat poliisit.
— Tuuu — uu — uuu — — —
— Pois torvi!… Ottakaa kiinni tuo mies!… Herra on hyvä ja seuraa meitä poliisikamariin!
— Miksi minä en saa töräytellä torveeni?
— Ei semmoista saa täällä kadulla!
— Miksei saa?
— Se herättää yleistä pahennusta.
— Herättäköön. Tuu — tutuu — uuuuuuu —
— Lopettakaa!!
— Tämä on raakaa yksilön vapauden sortamista! Minä kuulen yötä päivää ulkoa kadulta torven töräyksiä. Vallan helvetillistä ulinaa. Kenen luvalla autot päästelevät eläimellisiä ääniään vaikkapa keskellä yötä? Niitten mölinä herättää kuolleet ja tappaa elävät. Yksinpä polkupyöräilijät toitottavat kaikenkaltaisia torvipelejä. Raitiovaunutkin ovat varustetut jonkunlaisilla höyrylaivapilliäänilaitteilla. Miksi minä en muka saisi kadulla kävellessäni antaa torvella merkkejä, että vastaantulijat tietävät väistyä oikealle puolelle? Mitä? — Tuuuu — tuu — — — tuuu!