Heikki: Luulen minä, että saat kylläkin toimittaa ennenkun äitimuorin saat puolellesi. Vaan saanet koettaa.
Olli: Akkaväkeä minä kyllä osaan miellyttää. Eikä emäntäkään niin paha ole kuin luulette.
Heikki: Entäpä Hanhiojan Salkko? Luulen että hän täällä kulkee juuri Sannan vuoksi ja äitimuori tuntuu olevan hänen puolellaan.
Olli: Semmoisen puolihupsun kehujan minä kyllä uitan. Muuten minä tiedän hänen Ameriikka-elämästään yhtä ja toista, josta kyllä kerran ilmoitan. Eikä hänellä niin paljon rahaa ole kuin kuuluu kehuvan.
Sanna (Palaa takasin): Joudu nyt Olli!
Olli (Ottaen Sannaa vyötäisiltä): Minä tulen kultakäpyni (He menevät, Olli laulaen jotakin lempilaulua.)
Heikki (Yksin): Kunnon mieheksi hänet uskon ja kaikkihan häntä kehuvat vireäksi työmieheksi. Kuuluu tänäkin talvena ansainneen kovasti tukinajossa. Juomaton ja siivo mies. Mitäpä siitä jos hupsut häntä etelän varekseksi kutsuvat. Mieluisampi vävy minusta olisi kuin tuo rokonarpinen ja hassahtava Hanhiojan Salkko. Mutta toista mieltä taitaa Saara olla.
Saara (Tulee ovelle vasemmalle): Mihinkä ne tästä taas lähtivät? Iikkakin taas raitilla.
Heikki: Postikonttoriin kuuluivat aikovan. Sinne meni muitakin kylän nuoria. Nythän on postipäivä tiedämmä. — Saapi tässä taas kuulla uutisia sodastakin.
Saara: Lupasit noita lehtiä tähän kantaa. Eivät nyt muuta jouda tekemään kuin niitä kaiket illat lukemaan.