"Oikein säpsähdin, kun omissa mietteissäni tässä kaivoin", sanoi hän ja painoi lapionsa kiinni.
"Tässä selkäsi takana katselin, kuinka oikea mies ojaa kaivaa."
Kun he molemmin olivat istuneet ojan partaalle ja sytyttäneet piippunsa, katsahti Iikka Perttuun ja sanoi:
"Katsos vaan, kun jäi tuohon leukapieleesi arpi. Tuliko siihen syvä haava?"
"Ei se syvä, ja kai arpikin katoaa. Olisi saanut olla sekin kahakka olematta…"
"Olisi saanut. Eikä sitä olisi tullutkaan, mutta kun etelänpuolen miehet panivat vettä viinaan ja myivät sitä…"
"Älä juo sinäkään enää koskaan!"
"En juokaan. En ole sitten koko kesänä ostanut enkä muidenkaan lasista maistanut… Minun oli niin mieleni paha, kun sinäkin siihen sekaannuit, selvä ja viaton mies… Ja olen minä luullut, että jos minulle kaunaa kannat…"
"Älähän nyt semmoista…"
"Ja sitten vielä kun kaikki luulivat, että sinäkin olit juovuksissa… vaikka et koskaan mitään maista…"