ILOLA.
Niin. Kuitenkin olen varma, että hän tietää suhteemme. Sen olen huomannut. Ja sitten julkasemme kihlauksemme. (Istuu Hiljan viereen, kietoen kätensä Hiljan vartalon ympäri). Eikö niin lemmittyni?
HILJA.
Niin.
(Justiina tulee vasemmanpuolisesta ovesta. On tukeva, lempeän näkönen emäntä. Hilja hyppää seisomaan).
JUSTIINA.
Hilja paras! Tule vähä minua auttamaan tänne keittiöön. Piiat ovat jok'ikinen menneet raitille.
HILJA.
Minä tulen, äiti! (Menee äitinsä jälessä).
ILOLA (Yksin. Kävellen lattialla).