En koskaan olisi uskonut, että häneen niin voisin kiintyä. Tosin hän minua jo silloin miellytti kun olin opettajana kansanopistossa ja hän oppilaana, mutta en minä silloin ajatellut näin pitkälle… Kerrassaan kelpo tyttö ja lahjakas! Parempaa kumppania en mistään saisi jos hakisinkin. Ensi jouluna siis häämme! Mutta minun täytyy lähteä veli Söderqvistiäkin katsomaan… mahtanee hänen esitelmänsä apulannoitusaineista valmistua… (Menee samasta ovesta kuin Hiljakin).
(Oikeanpuolisesta ovesta tulevat, Rantatuomas, Luikesuo ja Törmä. Asettuvat istumaan etumaiselle penkille, ottamatta lakkia päästään. Rantatuomas on lyhyt ja paksu).
LUIKESUO.
Eipä täällä vielä ole ketään. (Kaivaa tupakkakojeensa käsille).
RANTATUOMAS.
Eipä näy olevan.
(Kaksi muuta miestä tulee samasta ovesta.
Äänettömyyttä jonkun aikaa).
RANTATUOMAS.
Sitä minä en saa päähäni sitä apulanta-asiaa! Kun kuuluu säkillinen höystävän enemmän kuin viisikymmentä kuormaa hyvää sontaa.
(Tupakoivat. Väkeä karttuu lisää, naisia joukossa. Yksikään mies ei ota
lakkia päästään. Miehet tupakoivat).