"Kuinka vanha?" kysyi se palkinto tuomareista, joka näytti enimmin herralta.
"Siinä se syntyi vähän ennen heinäaikaa", vastasi Penjaami.
"Jaa, jaa, mutta minä päivänä?" tiuskasi herra.
"Pyhäilta… eli kyllä se oli puolessa yö…"
Mitä ne nuo herrat naureskelevat… tuokin Öystin Antti… perkele!
"Melkein liian pitkät jalat!" muistutti Öystin Antti. Kaikilla oli heillä kirja kädessä, johon näkyivät koukeroita tekevän.
"Omansa ovat, vaikk' ovat pitkätkin", vastasi Antin muistutukseen
Penjaami.
Ja kun eivät muuta hoksanneet, niin määräsivät Penjaamin juoksemaan ja taluttamaan tammaa, että minkälainen on varsalla askel…
"Paremmin… paremmin!" huusi Öystin Antti, ja muut nauroivat.
Sitten taas merkitsivät kirjoihinsa, minkälainen oli askel.