— Kas nyt… nyt olet siellä yksinäsi ja laula sinä nyt, että Mikolta korvat särkyvät, laula niinkuin olet kirkossakin veisannut, toivotti Juho.
Sai siis Mikko kengänteko-palkastaan häkin ja linnun.
— Ja muista sinä joka aamu päästää se pesemään pöydälle… siitä se pitää, neuvoi Juho.
— Sinä höpiset niin paljon, että tekisi mieli luulla, ettet ole enään täydellä päällä… Ei se muina keväiminä noin paljoa ole höpissyt kuin nyt, puhkesi Henti sanomaan, sillä häntä hävetti Juho, Mikon vuoksi.
— Ole sinä vaiti ja veisaa, sanoi Juho.
Mutta Mikko läksi tyytyväisenä saaliineen kotiaan, varovasti häkkiä kantaen.
Juho alkoi tarkastamaan uusia kenkiään. Koetteli jalkaansa ja veti varret suoriksi.
— Mistä saat voidetta noihin kenkiisi? kysyi Henti.
— Onhan minulla vielä hevosen rasvaa paljon, sanoi Juho ja alkoi hommata kenkäin voitelemista.
12.