Harjula. Odotetaan huomiseen, ehkäpä se sentään alkaa paromeeterikin nousta. Ja tunnethan ja näet, että nyt on alkanut sataa.
Kesämies. Herroja aina haukutaan. Mutta ne ne sentään ovat parhaita miehiä niinkuin tuo agronoomikin. Ei pariin päivään poutaa, sanoi hän. Ilmanko minua onkin niin raukaissut… (Naureskelee.)
Harjula. Saa nähdä virkistytkö kun pouta tulee. (Menee sisälle, paromeeteri kädessä. Maiju navetan puoleen.)
Kesämies (laulaa hyvillään ja viheliäisellä nuotilla). Ja raita se kasvoi rannalla ja yli muita puita. (Laulettuaan vähän aikaa, viskaa hän lakkinsa ilmaan ja puhuu hyvillään:) Näin taivas kesämiesten puolta pitää! Olisi aina sadesää heinänaikana, voi hyvin halpaa ja viikkopalkka siinä kahdessakymmenessä.
Harjula (tulee sisältä paromeeteri kädessä). Lähdepä Petteri ja kanna kaikki työkapineet venheestä venehuoneeseen. Odotamme aamuun ennenkun lähdemme.
Kesämies. Se passaa. Ylihuomisen tähän tulee yhteistoimintaa. (Menee hyvillään rantaan.)
Harjula (yksin). Kyllä tämä näkyykin olevan juonikas kapine. Viisari nousi, niin taasen laskee. Minä sinut opetan… kanalja juonittelemaan. (Vie paromeeterin räystään alle.) Tunnetko nyt että sataa, kun saat vettä niskaasi?
Esirippu alas.
Toinen näytös.
Tapahtuu kahta päivää jälkeen edellisen näytöksen.