Hermannin hevonen nousi jo maantielle, ja hän läksi hölkkää ajamaan ja katosi pian pimeään. Käyrä-Helmeri saapui perässä, istuen korkealla kuorman päällä. Kun hänen piti kääntää Hermannin perään, notkahti hän tienkäänteessä kuormalta ja putosi pää edellä utukkaan. Ohjat sekaantuivat jalkoihin, hevonen kääntyi liiaksi ojaan päin ja kuorma kellahti kumoon, kuitenkin niin, ettei mitään pudonnut Helmerin päälle.
Kun jälessä tulevat saapuivat paikalle, kirosi ja puikkaroi Helmeri kinoksessa. Hevonen oli kääntynyt poikki päin, mutta aisa ei, kumma kyllä, ollut katkennut. Kuormana olleet säkit ja laatikot olivat singonneet sikin sokin utukkaan. Onneksi ei näkynyt ketään kulkijaa tiellä, ja ensimäisiin mökkeihinkin oli melko matka.
»Hiidessä siinä huuda ja kiroile!» sanoivat Friikon veljekset ja riensivät auttamaan Helmeriä pystyyn ja kuormaa kuntoon. Lampan puoti-Heikkikin ehti avuksi ja pian saivat kuorman reilaan, Helmerin kirotessa ja puhdistaessa lunta korvistaan.
»Onko ryyppyä kenelläkään?» rämisi hän.
»Tule kuormallesi eläkä äykkää siellä», vastattiin. »Hermannilla ryypyt ovat, ei muilla ole… Ka, joudu, tule… Pian aikaa olemme hukassa kaikin… Saattavat olla hurtat liikkeellä ja tulla milloin hyvänsä…»
»Tulkootpa… tässä… äh!»
Helmeri kompuroi kuormalleen ja yhä äykkyi ryyppyä. Kun sai ohjat käsiinsä, niin kiljaisi ja sivalsi hevosta ruoskalla ja ajoi laukkaa menemään. Toiset seurasivat perässä, täyttä neliä hekin.
Niin katosivat eikä sattunut yhtään tulijaa vastaan ennenkuin siinä kohden, jossa Korven Israelin tie erkani maantiestä. Mutta sekin vastaantulija oli vain joku rahdista palaava mies, joka näytti nukkuvan raanujen alla.
Kun ehtivät Korven Israelin pihaan ja ajoivat kookkaan aitan eteen, olivat Hermanni ja Israeli jo kuormaa purkamassa. Nopeasti ja supattamalla puhuen siinä liikuttiin ja keveästi nousivat säkit, nousivat varsinkin Friikon veljeksillä, jotka olivat kuuluisia voimastaan.
Käyrä-Helmeri kyllä vieläkin äykkäili, eikä hänestä ollut isoa apua kuormien purkauksessa, mutta työ sujui hänen avuttaan niin, että ylen äkkiä olivat kaikki reslat tyhjennetyt.