»Ulos! Pois! Ulos!»
Ne, jotka jälkimäisinä olivat tulleet, ehtivät ulos, mutta Saalkreeni yltyi panemaan vastaan ja sai potkaistuksi patruunaa rinnan alle.
Tilta huusi Joonasta avukseen. Joonas oli ollutkin puodissa väkijoukossa ja nähtyään, että patruuna sai potkun rinnan alle ja kuultuaan hänen pahoin parahtavan, rynnisti hän konttoriin ja heitti Saalkreenin semmoisella vauhdilla porstuaan, että ovet lonkosivat saranoiltaan.
Jussi käytti yleistä hämminkiä hyväkseen ja vilahti puodin kautta pihalle ja lähti juoksemaan Suomen puolelle.
VI
Kun Jussi saapui mökilleen, istui Ruhmulainen loisteen lämpimässä kovin viheliäisessä tilassa, kankeita jäseniään lämmitellen. Poika, Janne, keitti isolla jalkaniekkapannulla kahvia.
Jussi näki, etteivät olleet Ruhmulaisen kuulumiset hyviä. Oliko tapellut vai oliko häntä muutoin pahoinpidelty, mutta repaleina ja pitkissä palkeimissa oli takki ja suuri haava melkein keskellä otsaa.
»No, kuinka kävi?» kysyi Jussi ja muisti Rämä-Heikkiä ja konjakkisäkkiään.
Surkeasti oli Ruhmulaiselle käynyt. Taipaleella, kun oli juuri perille pääsemässä, oli tullut kolme tullimiestä vastaan ja ryöstänyt laukun ja vienyt kaikki.
»Siinäkö sinua noin repivät ja haavoittivat?» kysyi Jussi.