Palsan leski. Kyllä se muistutus on paikallansa. Pois semmoisen pykälän saapi pyyhkiä.
Pylli-Isso. Niinpä pyyhkii pois!
Anttila (Pyyhkii lyyjykynällä). No se on poissa. Sitten olisi tämä jäsenten sitoumus allekirjoitettava. Minä olen sen jo koko arkille kirjoittanut ja tässä se on. (Ottaa kirjan lehtien välistä paperiarkin. Lukee ääneensä.) Tämmöinen tämä on: »Sonniyhdistyksen jäsenten sitoumus. Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa paikkakunnallamme sonniyhdistyksen nimeltä Jaaralan kylän sonniyhdistys ja laatia sen säännöt pääasiallisesti Perä-Pohjolan maanviljelysseuran malliohjeiden mukaan. Näitä sääntöjä sitoudumme noudattamaan ja pysymme yhdistyksessä.»
Aika ja paikka ja jäsenten allekirjoitukset. Sitten on vielä erittäin sonninhoitajan sitoumus, jonka hänen tulee allekirjoittaa, kun saapi sonnin hoitaakseen. (Ylipää kävelee levottomana edestakaisin.) Niin että jos ei sääntöjä vastaan ole enään mitään muistuttamista, voisimme alkaa allekirjoittaa. (Hetki äänettömyyttä.) No mitä mietitte? Minä käyn noutamassa mustetta ja kynän.
Ylipää (rykien alussa). Mutta eihän tässä ole vielä tietoa mistä sonni on ostettu tai ostetaan. Se kai tässä ensiksi pitää tietää, minun ymmärrykseni mukaan…
Anttila. Niin, ei ole siitä puhuttu.
(Pitempi aikaa äänettömyyttä, jona aikana jokainen tuijottaa permantoon.)
Palsan leski. Meillä käydessään tänä aamuna agronoomi kovin ihastui meidän »Janneen» ja kaikin puolin kehui sitä tyypilliseksi ja sanoi olevan puhdasta maatiaisrotua… (Äänettömyyttä, jona toinen toiseensa tuijottaa.) Sitten kysyi hintaa, tunnusteli ja tutki joka paikan. Kun lautaselta alkoi niin ihan silmiin asti tarkasteli ja nauru suussa oli koko ajan. Minä sanoin, että hinnasta kyllä sovitaan, etten minä kotikyläläisiä halua nylkeä. Pois lähtiessään sanoi, että »Janne» varmaan oli sopivin sonni sonniyhdistyksen sonniksi. Ja naurusuin lähtikin talosta. (Äänettömyyttä.) Niin.
Ylipää (kiukkuisella äänellä). Jaa. Sen minä sanon, että jos Palsan »Janne» sonniyhdistyksen sonniksi ostetaan, niin semmoiseen yhdistykseen en kirjoita nimeäni minä, se on viljanen vissi. »Janne» on ensinnäkin pieni rakki ja kaviot kuin leipälapiot. Pahoissa kivikoissa ei pääse liikkumaankaan ja sitä paitsi on talossa ollut luomatauti toistakymmentä vuotta… Sen minä sanon, että…
Palsan leski (Kiivaasti nousten paikaltaan). Ostakaa sitten sonni vaikka Mellajärvestä. Minulla on vara pitää sonnia vaikka kymmenen. (Aikoo lähteä pois.)