"Niin kuuluu olleen…"
Herrala käveli lattialla ja hänen teki jo mieli kysyä Mikolta, mitä oli asiaa, sillä häntä hermostutti Mikon levollisuus. Mutta malttoi sentään mielensä ja kysyi:
"Kaiketi nyt savukyläläiset ovat hyvillään, että saavat osuusmeijerin
Ollinvainioon?"
"Siltä se näyttää, että hyvillään ovat", vastasi Mikko.
"Mutta eivät saa!" sanoi Herrala niin kovalla äänellä, että emäntä heräsi. "Eivät saa, vaikka olisi ollut kaivossa vielä enempi vettä kuin olikaan…"
"Mitä vettä se lienee ollutkaan", sanoi Mikko salaperäisesti Herralalle silmää iskien.
Herrala sai kuin sähköiskun. Ääretön ilon aavistus täytti hänen mielensä, ja hän kysyi:
"Mitä? Mitä?"
Herrala kiehui kuin tulisilla hiilillä. Mikko pysyi kuitenkin yhä levollisena ja virkkoi:
"Olisi minulla kahden kesken sanomista!"