Niin päätettiin. Ja kun Herrala oli syönyt aamiaisen Maaherralla, lähtivät he yhdessä ajamaan kirkonkylälle päin. Ensiksi oli kirkonkylän Kauppila saatava puolelle. Kauppilalla oli vaikutusta sipillankyläläisiin, jotka epäilemättä seurasivat häntä.
Hyvin näytti kaikki käyvän.
Sillä kun Herrala ja Maaherra saapuivat Kauppilaan, sattuivat siellä olemaan Mäenpään Ulrikki ja Erkkilän Anaski, jotka Kauppilan kanssa paraikaa tuumailivat meijerin rakentamisesta.
Tavallista tulisemmalla vauhdilla rymistivät Herrala ja Maaherra sisälle, ja Herrala sanoi jo ovella:
"Jo kuuluu kummia, miehet! Jo siirtyy meijeri Savukylästä — mihin siirtyneekään…"
Toiset hämmästyivät ja katsoivat kysyvästi, että mitä nyt…
"Niinpä taitavat asiat olla", lisäsi Maaherrakin.
Ja Herrala kertoi juurtajaksain, kuinka savukyläläiset ovat menetelleet saadakseen vettä kaivoon, kun konsulentti tulee tarkastamaan…
Kauppila, Mäenpää ja Erkkilä kuuntelivat ihmeissään, mitä Herrala kertoi.
Eivät pitkään aikaan puhuneet mitään, olivat pitkissä mietteissä.