— Joko sinä taas olet paha, Väinö! Äiti ei huoli sinua pojakseen, ellet sinä…
— Vaikk'ette huoli, jamasi poika.
— No, pian nyt siitä tuonne kamarin puolelle, sanoi Maria jo vähän ankarammin.
— En mene, ennen kuin annatte voileipää, väitti poika yhä.
— Kuulithan, kun äiti sanoi, ettei ole! Aamulla saatte.
— Mistäpä sitä aamuksikaan tulee, puheli poika arkaillen.
— No tulee sitä! pääsi Marialta jo tiukasti. — Ja nyt vuoteelle.
Sen sanottuaan hän työnsi tyttöä väliovelle, samoin poikaa. Mutta tämä jamasi vielä mennessään:
— Minä en saa unta, en saa!
— Etköhän sittenkään, jos Koivumäen herra tulee selän päähän vieraisille!